Tästä pitäisi nyt kirjoittaa, se painaa mieltä.
Olen kärsimätön, tiedän tilanteen, tiedostan kaiken, en itsekkään halua enempää ja silti js silti olen kärsimätön, malttamaton, epätoivoinen...tunteen hyppii kuperkeikkaa.
Mikään ei voi eikä edes saa muuttua pitkään pitkään aikaan.. tiedän sen!
Nyt olisi syytä heittää kärsimättömyys romukoppaan ja nauttia tilanteesta, elämästä joka tarjoaa ehkä juuri nyt tällä nimenomaisella hetkellä minulle parastaa.
Ja juuri kun elämä tarjoaa parastaan jne. nyt se pitää huomata, nyt siitä pitää nauttia, nyt sitä pitää arvostaa, juuri nyt pitää tuntea sen lämpö ja valo. ja muistaa olla siitä - tästä kaikesta - ääretömän kiitollinen.
Olipa taas hyvä kirjoitushetki :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti