Yksi marraskuun aamu

Kirjoittaminen ei ole turhaa koskaan - olipa se mitä hyvänsä tai mistä hyvänsä.

Mahtava - tosin harvinainen - tunne on se, kun ajatus virtaa ilman esteitä näppäimistön kautta näytölle.
Tällainen tila on harvinaista herkkua ja vaatii rauhoittumisen - ainakin näin aloittelijalta.
Tuli heti mieleeni, että voikohan siihen oppia, nopeaan rauhoittumiseen, keskittymiseen, vähän samoin kuin puolen minuutin rauhoittavaan meditaatioon ennen esiinymistä, kuten hengenvetoon ja lukujen laskemiseen.
Tuntuisi uskomattomalta jos tämä olisi mahdollista, mutta se olisi hienoa, silloin voisi kirjoittaa milloin vain - milloin vain voisi paeta kirjoittamisen rauhoittavaan ja virkistävään maailmaan. Maailmaan, jossa ajatus virtaa pääni läpi, asiat tuntuvat selkeiltä, palapeli rakentuu kuin itsekseen.

Kirjoittaminen vastaa hyvää keskustelua hyvän kuuntelijan kanssa. Kanssakäyminen selkeyttää ajatuksia ja kokoaa hajonneita osia kokonaisuudeksi.

Kirjoittamisen tarve on joskus niin pakottava..................kirjoitin tänä aamuna kolme tuntia ja sen jälkeen päätin avata itselleni kirjoitualustan, tämän blogin. Nyt on takki tyhjänä, onnellinen kevyt, viisastunut olo, eikä enää kirjoitettvaa - joten bis später ;)